Toinen koronajoulu

Tätä kirjoitettaessa odottelen kolmatta koronarokotusta. Ensimmäisen piikin sain jo huhtikuussa. Asioiden tila maassamme oli silloin hieman sekava ja kunnissa sovellettiin varsin erilaisia ja omaperäisiä toimintatapoja. Niinpä sain ensimmäisen annokseni Tyrvännössä sijaitsevalla syrjäisellä parkkipaikalla. Hämmästykseni oli suuri, koska rokotus annettiin punkkibussissa ja antajana oli sama irokeesitukkainen heppu, jolta sain aikoinaan vahvistuksen punkkirokotukseeni. Paikka oli siinä mielessä kätevä, että tuuletuksesta ei tarvinnut huolehtia. Huhtikuussa oli kuitenkin vielä varsin kylmä ja ihmiset hytisivät jäisillä penkeillä ja odottivat vuoroaan. Olin hieman järkyttynyt paikan yleisestä siivottomuudesta. Joka paikassa oli verisiä ruiskuja, kumilenksuja ja sottaista sanitettitavaraa. Juuri sisäänkäynnin vieressä oli invalidipaikoilla kaksi isoa öljyläikkää. Kuulemma ne olivat olleet siinä edellisestä kesästä lähtien eikä kunnalla ole varaa puhdistaa. Kaikki näkemäni kertoi pandemian synkästä vaikutuksesta elinkeinoelämään.

Tähti- ja avaruusasioiden harrastajana olisin halunnut Sputnik-rokotteen, mutta sitä ei ollut tarjolla. Astra Zenecaa ei Tyrvännössä annettu enää siihen aikaan ja rokotelaatikot säilöttiin Törkkölän observatorion kellariin. Siellä ikirouta huolehtii näiden hyvin säilyvien, mutta tulppia aiheuttavien rokotteiden säilymisestä pitkälle tulevaisuuteen. Niitä voidaan pitää tallessa pahan päivän varalle tai lahjoittaa naapurikuntiin ja kehitysmaihin.

Sain mukaani lapun, jossa varoitettiin kaikenlaisista sivuoireista. Niitä ei tullut, mutta toimiiko rokote? Minulla on nimittäin huonoja kokemuksia eräästä toisesta saman firman valmisteesta, joka ei toimi ollenkaan.

Toisella kerralla heinäkuussa paikka oli vaihtunut vanhaan teollisuushalliin. Etuna oli, ettei sateella tarvinnut kastua, mutta kuitenkin mentiin ojasta allikkoon. Heinäkuussa oli ennätyshelle ja hallissa oli varmaankin lähes 40 astetta. En nähnyt kenenkään pyörtyvän, mutta kaukana se ei ollut. Vesipisteille oli jatkuva jono.

Toisenkin rokotteen on haasteellisista olosuhteista huolimatta ottanut jo 100 prosenttia Tauruksen jäsenistöstä. Tässä on kirimistä muilla yhdistyksillä ja Tyrvännön Taurus haastaakin maamme tähtitieteen harrastajat rokotuskampanjaan, koska mielestämme se on paras joululahja koko kansalle.

Lopuksi haluamme perinteiseen tapaan toivottaa kaikille lukioillemme Hyvää joulua!

Mitä kuuluu avaruustaurismille?

 

Varttuneemmat Punasen Jättiläisen lukijat muistanevat raporttimme avaruustaurismista parin vuosikymmenen takaa. Tänä vuonna on otettu ensi askeleita yksityisen avaruuslentämiseen liittyen ja samalla on kuulunut myös epäilyksiä, että perinteisestä tyrväntöläisestä avaruustaurismista olisi jo veto lopussa. Kattia kanssa! Kaupallisen avaruusturismin ollessa vasta kehitysvaiheessaan on syytä todeta, että avaruustaurismissa käytetty linko on edelleen toimintakunnossa ja voi hyvin. Linkoa saa käyttää vain koulittu henkilö. Muuna aikana laite on turvallisesti kytketty runkoon. Linko on täysin mekaaninen ja kierrätettävä. Laitteesta irtoavan kappaleen (esimerkiksi ihmisen) lentoradan muoto on paraabeli eli täsmälleen sama kuin mitä avaruusturismia suunnittelevat yritykset käyttävät omilla lennoillaan. Avaruusmatkan nautinnon voi siis kokea ekologisella tavalla ja selvästi halvemmalla jo nyt.

Lentomatkan pituus riippuu lingon kiertonopeudesta. Riittävällä vauhdilla tauristi voi toteuttaa sokkamaisen lennon Vanajaveteen saakka. Alastulo on silloin merkittävästi pehmeämpi kuin vajaamittaisen lennon. Riskitekijöiden vuoksi avaruustaurismia ovat toistaiseksi päässeet toteuttamaan vain harvat ja valitut, mutta nyt koronarokotetta odotellessa on kaikille sopiva hetki aloittaa oman fyysisen kuntonsa kohottaminen. Hyvällä tuurilla voi päästä lingon matkaan.

Tyrvännössä jouluna 2017

Olipa kerran Tyrvännössä tähtitieteen harrastajien pikkujoulujuhla. Niin oli ollut aina ennenkin joulun alla, mutta tänä vuonna tapahtui jotain erityistä. Illan ollessa jo pitkällä, ovelta kuului koputusta ja sisään astui tonttu. Joku luuli illan olevan jo liankin pitkällä, joku toinen – taisi olla taas Niilo – rohkaisi mielensä ja kysyi: ’Oletko sinä oikea tonttu ja jos olet, tuletko joulupukin asialla’? ’Ei, minä olen Hämeen linnan tonttu’, tulija vastasi. ’Joulupukki on isäni. Ukko on vieläkin aika veijari ja tulee kerran vuodessa etelään vähän hurvittelemaan. Ja ilman joulua ei siis olisi minuakaan’’.

Tonttu hörppäsi hänelle tarjotusta glögimukista ja jatkoi. ’Olen tullut luoksenne jouluisella asialla. Meillä tontuilla ja tähtitieteen harrastajilla on paljon yhteistä. Aluksi tietysti t-kirjain, mutta on paljon muutakin, kuten ikä. Minä ehdotan teille yhteistyötä ja sen myötä meistä voi tulla oikein hyviä ystäviä’.

Tauruslaiset eivät innostuneet tontun ehdotuksesta ja mahtoiko se olla edes oikea tonttu? Lopulta tontun ei auttanut muu kuin ruveta tekemään lähtöä, mutta sitä ennen hän otti esiin vanhan vahakantisen syrjiltään punaisen vihkon. ’Minulla olisi teille vielä näyttää havaintoja, joita olen linnan tornista tähyillen kirjannut muistiin jo pimennysvuodesta 1945 lähtien’. Tauruksen väki alkoi kiinnostua ja ryhdyttiin selaamaan tontun havaintokirjaa. Ehkä heillä sittenkin olisi jotain yhteistä tontun kanssa? Havaintokirja alkoi kosmos-kynällä tehdyistä huolellisista piirroshavainnoista 40-luvulta. Muuttuva tähti -havaintoja oli sivutolkulla ja niitä oli koottu käyriksikin. Virhearvioissa oli hyödynnetty logaritmeja. Havaintovihko oli viehättävällä tavalla vanhastavan näköinen ja erityisesti vanhan liiton tähtiharrastajien posket alkoivat hehkua. Tonttu jäi vielä usealle glögimukille ja tarinointi jatkui aamuyöhön.

Aamulla tonttu oli tipotiessään, mutta havaintokirja oli yhä pöydällä. Tauruksen väki tietää tapaavansa tontun halutessaan milloin tahansa uudelleen. Ja ensimmäisenä tähtitieteen harrastusyhdistyksenä Tyrvännön Taurus on päättänyt aloittaa yhteistyön tonttujen kanssa. Tällä tavoin onkin hyvä toivottaa perinteiseen tapaan kaikille lukioillemme Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Tyrväntöläinen ajatuspaja

Elo-syyskuun vaihteessa pidettiin perinteinen Tauruksen syysseminaari. Yleensä olemme kokoontuneet lähitienoon sauna- ja seminaaritiloissa, mutta tänä vuonna tilaisuus pidettiin Näverien suvun vastakunnostetussa rantasaunassa. Saunakamari ja kuisti muodostivat seminaarityöskentelyyn hyvin sopivan yhteisöllisen tilan aurinkotuoleineen. Yllätyksemme oli melkoinen, kun havaitsimme, ettei tämä syrjäinen Vanajaveden lahti ollut tänä vuonna vapautunut jäistä ollenkaan! Lahdella näkyi skeittailijoita ja pilkkijöitä, kun viereisellä niityllä laidunsi lehmiä ja lammaksia. Selityksenä ilmiölle on ilmeisesti jään tuntuva pakkautuminen lahteen huhtikuussa ja sitä seurannut kylmä kausi. Sen jälkeen viileä kesä ei pystynyt sulattamaan jäätä, joka säilyi kuin pakattu lumi hiihtokeskuksessa. Saunasta oli aivan mahtavaa pulahtaa jääkylmään veteen virkistäytymään.

Tämänvuotinen saunaseminaari oli perinteiseen tapaan korkeatasoinen ja -lentoinen. Vierailijana oli mm. espoolainen huipputähtitieteenharrastaja Tapio Möhkö. Biohakkerinakin tunnetulla Tapsalla on pysyvästi mukanaan laite, jolla voi mitata alkoholipitoisuuden. Tyrväntöläisten sukujuuriensa vuoksi hän on kesäisin tuttu ja värikäs näky Petäyksen terassilla. Tapsa oli suunnitellut jopa matkustavansa Amerikkaan pimennystä seuraamaan, mutta päättikin tulla Tyrväntöön. Onneksi, koska saimme kuulla mielenkiintoisen ennusteen tähtiharrastuksen viimeisistä trendeistä.

Harrastuksemme kansantaloudellinen merkittävyys tuotti runsaasti pöhinää ajatuspajassa. Lopputulemana todettiin, ettei sitä juuri ole. Laitehankintoihin käytetyt vähäiset varat valuvat ulkomaille. Tähtiharrastajilla on toki runsaasti kaikenlaista toimintaa, mutta jonkin epämääräisen talkooporukan harvakseltaan tapahtuva kokoontuminen ei juuri hetkauta kenenkään taloutta. Tilanteen korjaamiseksi makustelimme erilaisia vaihtoehtoja. Ajatuspaja päätti ehdottaa kärkihanketta, jonka toteutumista kaikkien tietämä kohtaanto-ongelma voi tosin haitata.

Terveyshaittoja emme tähtiharrastuksesta meinanneet löytää ollenkaan ja sehän on aivan loistavaa. Paikallinen dosentti Einari Kähönen toi kuitenkin esille painavien instrumenttien ja raskaan talkootyön vaarat. Liiallinen ponnistus voi tuottaa keskivartalon alueelle tyrän. Tällainen palleatiivinen tyrä saattaa vaatia hoitoa, mikäli potilas ei pysty kestämään siitä aiheutuvaa jatkuvaa kipuilemista.

Lopuksi saatoimme jälleen todeta seminaarimme olevan todella voimaannuttava kokemus, vaikka emme koko aikaa malttaneetkaan pysyä tekstuurissa. On hienoa, että meillä on tällainen vuosittainen käytänne ja oma järjettömän tehokas ajatuspaja. Uudet ajatukset syntyvät teholla, jossa Työtehoseuran mittaritkaan eivät pysy perässä.

 

Moderneja kalifornialaisia huipputähtitieteenharrastajia

Tyrvännön raja ja vaakuna

Tyrvännön ulkopuolella saatetaan ihmetellä kuntamme kotiseutuhenkeä, koska päällisin puolin voi saada jopa vaikutelman, että Tyrväntö olisi kadonnut kuntakartalta. Tilanne ei ole ihan näin. Tarkka havaitsija on saattanut bongata kunnan rajan Hattulan ja Tyrvännön välissä. Rajapyykki ja siinä roikkuva Tyrvännön vaakuna sijaitsevat tien vasemmalla puolella riippuen siitä kummasta suunnasta on tulossa (kts. oheinen kuva). Paikka on noin kilometrin päässä Lepaan viinitilasta, jonne monella on asiaa erityisesti kesäisin.

Tyrväntö on varsin erikoinen paikka ja siis kovasti tunnettu kotiseutuhengestään. Täältä on perua juuri innovaatio ja onhan täällä todettu tuiki harvinainen superkuu vaikka pilvien läpi.

Uusi Maamme-laulu

On taas ehdotettu kansallislaulumme vaihtamista. Vakiehdokas on Finladia-hymni, mutta koska se hymninä on asiantuntijoiden mukaan vaikeasti laulettava, on esitetty myös muita vaihtoehtoja. Me täällä Tyrvännössä kannamme kortemme kekoon. Innovatiivinen ratkaisumme on seuraava: Vaihdamme Maamme-laulun ja Hämäläisten laulun keskenään. Maamme laulusta tulee uusi Hämäläisten laulu ja urheilukisoissa veisataan tulevaisuudessa nykyistä hämäläisten laulua. Sekaannusten vuoksi nimet pidetään ennallaan. Tyrvännössä sopii hyvin laulaa nykyistä kansallislaulua uutena Hämäläisten lauluna. Tästähän meillä Tauruksessa on jo kokemusta viime karkauspäivän Zetor-saunareissultamme.

Mutta ei toki lopeteta tähän. Vaihdetaan myös vaakunaeläin. Leijonia ei esiinny Suomen luonnossa ja vaakunakin on satoja vuosia vanha ja siten huono. Sopiva uusi vaakunaeläin on kettu, jolla on valmiiksi irrotettava pää, kuten Kamala luonto -sarjakuvassa. Jääkiekkojoukkuetta ei kannata nimetä vaakunaeläimen mukaan, koska silloin voidaan luulla meidän matkivan Ruotsia. Urheilujoukkueiden välisen synergian ja brändin rakentamisen vahvistamiseksi kannattaa käyttää lintuja. Oma ehdotukseni on töyhtöhyyppä (vanellus vanellus), joka taipuu moneen hauskaan muotoon. Voidaan laulaa esimerkiksi 'ihanaa töyhtöhyypiöt, ihanaa'. Kokeile sitä, se on yllättävän haasteellista ja laulaminen luo siten katsomoon hauskaa jännitettä nykyisen triviaalin renkutuksen sijaan.

Tämän jälkeen onkin jo suoranainen pakko vaihtaa Suomenlinnan nimi. Suomenlinna on nimenä ummehtunut ja hapeton viitaten lisäksi sotaan ('linna'). Ehdotukseni uudeksi nimeksi on 'Euroopan portti', se kuvaa osuvasti nykyisiä arvojamme. Visiossani risteilylaivojen jono lipuu Euroopan portin läpi tuoden laivalasteittain turisteja uuteen Guggenheimin palatsiin. Kauppatorilla heille kaupataan irtopäisiä kettuja.

Joulumyyjäiset lähestyvät

Nyt on hyvä tilaisuus vapautua vanhoista tavaroista. Siivotessamme Tauruksen toimistoa päätimme pitää myyjäiset ja päästä siten nurkkiin kertyneistä tavaramassoista eroon. Meiltä löytyy mm. planisfäärejä, monen tyyppisiä pahvisia ja muovisia aurinkosuodattimia (osa on rikki), vanhoja dioja (kaikki eivät ole kehystetty) ja lerpunheittokilpailuissa vahingoittuneita levyjä (tunnearvo). On myös jotain hajonnutta optistakin kamaa, mahdollisesti yksi on mikroskooppi (ei toimi). Lisäksi pidämme joulumyyjäisten yhteydessä arpajaiset, joissa palkintona on se roju, mitä kukaan ei ota edes ilmaiseksi. Pääpalkinnoksi kaavailtiin kuitenkin melkein ehjää V.J.Kallion 'EINSTEININ suhteellisuusteorian pääperiaatteet' vuodelta 1922. Sillä luulisi olevan antikvaarista arvoa. Arvat saadaan kaupaksi kyllä muutenkin, kun laitamme lapsia myymään niitä, mutta on asiallista että edes pääpalkinto ei ole täysin kelvoton.

Jos tyrväntöläisillä harrastajilla on nurkissaan sopivaa tavaraa, se sopii myyjäisiin. Rajoituksena on, ettei se saisi olla räjähtävää (kuten vanhoja ilotulitteita), myrkyllistä eikä ns. epäsopivaa aineistoa. Myyjäisten tuotto menee hyvään jouluiseen tarkoitukseen (ilmotus).